Disruptiolla on sanana ehkä hieman negatiivinen “kaiku”. Toisaalta sana digitaalinen disruptio saattaa tuoda mieleen seksikkään start-up -yhtiön, joka esimerkiksi Woltin tyyliin tuo markkinoille täysin uuden tavat käyttää ratkaisua, joka puhuttelee asiakkaita. Yleisesti digitaalisella disruptiolla tarkoitetaan vallitsevien toimintatapojen ja -mallien muuttumista digiteknologian käyttöönoton myötä.
Tämä termi on saattanut kärsiä inflaatiota yrityksissä ja on ehkä enää käytössä konsulttien jargonissa - kuten tässä artikkelissa. Silti itse uskon, että digitaaliselle disruptiolle on nyt tilausta enemmän kuin koskaan. Yksi syy tälle on luonnollisesti pandemia, joka on pakottanut meitä miettimään uusia toimintamalleja, koska vanha ei ole enää mahdollinen. On muutettu esimerkiksi tapaa, jolla asioidaan asiakkaiden kanssa enemmän digitaaliseksi. Aluksi tämä muutos on saattanut olla ajatuksena vain väliaikainen, mutta nopeasti ollaan huomattu, että uusi tapa onkin paljon tehokkaampi kuin vanha.
Miksi sitten yritysjohtajan pitäisi olla kiinnostunut digitaalisesta disruptiosta?
Historiassa on paljon esimerkkejä menestyvistä yrityksistä, joilta käytännössä vedetään matto jalkojen alta uuden innovaation takia, jonka useimmiten on kehittänyt pienempi yritys, jolla ei ole ison yrityksen painolastia eri muodoissa. Uusi peluri voi myös tuoda markkinoille huomattavasti edullisemman ja “riisutumman” ratkaisun, kun taas markkinajohtajat ovat keskittyneet kehittämään aina vain ominaisuuksiltaan parempia (lue kalliimpia) ratkaisuja. Uuden pelurin ratkaisu on monesti innovatiivisempi, joka kyseenalaista vanhoja tapoja toimia ja jopaa muuttaa perinteistä arvoketjua.
Usein isommassa yrityksessä disruptiiviset innovaatiot “jyrätään” konservatiivisempien projektien toimesta. Varsinkin jos yrityksen strategiassa ei painoteta innovaation tärkeyttä vaan keskitytään enemmän inkrementaaliseen kasvuun nykyisten lypsylehmien kautta. Tämä on hyvin luonnollista ja voisi jopa sanoa inhimillistä.
Nopea organisatorinen oppiminen on suuri kilpailuetu
Yksi innovaation ja digitaalisen disruption mahdollistaja on nopea organisatorinen oppiminen. Oppimista voi tapahtua ainakin yksilö-, ryhmä-, ja organisaatiotasolla. Ns. organisatorinen oppiminen mahdollistaa yleensä muutoksen, joka on edellytys esimerkiksi isompien muutosten hyväksymiseen organisaatiossa - isommat digitaaliset disruptiot ovat tällaisia muutoksia. Ei auta että ainoastaan asiantuntija on idean takana - idea pitää myydä kaikille, joiden vaikutusalueelle tämä disruptio vaikuttaa. Toimitusjohtaja voi olla helppo saada idean taakse, mutta esimerkiksi keskijohto ja linjavastaavat saattavat vastustaa muutosta, jos he näkevät muutoksen horjuttavan heidän asemaansa organisaatiossa. Jotta kaikki saadaan idean taakse, pitää heidän itse ymmärtää uuden idean mahdollinen etu yritykselle ja nähdä se enemmänkin etuna kuin uhkana. Tämä yhteinen ymmärrys on organisatorista oppimista. Jotkut organisaatiot oppivat nopeammin kuin toiset. Jotkut organisaatiot oppivat vasta kun on liian myöhäistä.
Culture eats strategy for breakfast
Nopean oppimisen ja innovaatioita kannustava yritys tarvitsee sellaisen arvomaailman, joka tukee ja kannustaa organisaatiota ottamaan riskejä. Ilman oikeanlaista kulttuuria paraskin strategia voi epäonnistua. Toisaalta oikeanlaisella kulttuurilla yritys voi edetä pitkällekin vaikka strategia on keskeneräinen.
Konsulttiverkon konsulteilla on pitkä kokemus erilaisista digitalisaatioon liittyvistä hankkeista.
