Onko asianhallinnan prosessisi kunnossa?

30.1.2023Blogi, Julkishallinto, Kehittäminen, Lean

Lähes kaikissa organisaatioissa on asiavetoisia prosesseja, joissa asia laitetaan vireille, käsitellään, tehdään päätöksiä, viestitään, raportoidaan ja lopulta arkistoidaan. Eri toimintojen ja prosessien tuottama tietosisältö kasvaa informaatioyhteiskunnassa eksponentiaalisesti.

Siksi asianhallinnan prosessin on oltava kunnossa, jotta piilevä tehottomuus ei pääse luomaan rakenteellisia kustannuksia. Asioiden parissa voi viettää myös valtavan paljon aikaa, ja ”tyhjäkäynnin” mittaaminen ei aina ole niin suoraviivaista kuin fyysisissä tuotantoprosesseissa. Asia voi odottaa lisätietopyyntöä, joka voi olla yksittäinen ruksi lomakkeeseen – tämä on vaikeampi huomata kuin tyhjä varasto.

Konsulttiverkko on kokenut asiantuntija- ja asiavetoisten organisaatioiden prosessien tehostaja ja alla näkemyksemme kolmesta (3) konkreettisesta keinosta, kuinka parantaa ja tehostaa asianhallinnan prosessia:

(1) Osallistamalla henkilöstö ongelmien ratkaisuun
Asian käsittelyn eri vaiheissa työskentelevillä asiantuntijoilla on usein paras tietämys työhön liittyvistä haasteista: turhasta työstä, virheiden esiintymisen syistä, tai prosessin pullonkauloista. Henkilöstön osallistaminen ongelmien ratkaisuun nostaa heidän motivaatiotaan, mikä johtaa parempaan henkilöstötyytyväisyyteen. Samalla ymmärrys oman työn merkityksestä osana isompaa prosessia kasvaa. Työntekijä ei pelkästään tuijota omaa suoritustaan, vaan huomioi muut prosessissa työskentelevät.

(2) Panostamalla tiedon laatuun aikaisessa vaiheessa
Mitä aikaisemmin kaikki tarvittava ja oikea tieto asian käsittelyyn on tallennettu, sitä vähemmän myöhemmät työvaiheet joutuvat etsimään, korjaamaan ja täydentämään asian käsittelyn vaatimaa sisältöä. Tämä koskee niin asiankäsittelyprosessin tarvitsemaa tietoa kuin myös asiakirjoihin liitettävää meta-tietoa.

(3) Määrittämällä prosessin johtamiseen tarvittavat käytänteet
Tiedolla johtaminen edellyttää prosessin sujuvuuteen liittyvien mittareiden ja seurantaprosessin määrittämistä. Prosessin mittarien säännöllinen seuranta mahdollistaa mm. reagoinnin ruuhkahuippujen aikana.

Näkemyksemme juuri tällä hetkellä erityisesti kunnille asetetaan kasvavia vaatimuksia hallinnon avoimuuden, prosessien sujuvuuden ja oikeellisuuden osalta. Samaan aikaan yhteiskunta digitalisoituu kiihtyvää vauhtia ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa.

Isossa kuvassa menetelmät esimerkiksi kuntatalouden ja finanssisektorin asianhallinnan kehittämiseksi ovat kuitenkin samansuuntaisia. Kunnat voivat paljon hyötyä muilla toimialoilla jo kehitetyistä asianhallinnan hyvistä käytännöistä.

Keskustelemme mielellämme lisää asianhallinnan kehittämisestä!

Luettavaa

UUSIMMAT ARTIKKELIT

Syksyn 2025 toimeksiannot korostivat rakenteellista uudistumista – strateginen resilienssi vahvistuu vuoden 2026 teemaksi

Syksyn 2025 toimeksiannot korostivat rakenteellista uudistumista – strateginen resilienssi vahvistuu vuoden 2026 teemaksi

Syksy 2025 oli Konsulttiverkolle työntäyteinen ja monipuolinen, ja toimeksiannoissa näkyi selkeä yhteinen piirre: yritykset ja julkishallinto pyrkivät vahvistamaan rakenteitaan ja varmistamaan päätöksenteon laadun epävarmassa taloustilanteessa. Muutoshalukkuus ei ollut reaktiivista, vaan pitkän aikavälin toimintakykyä rakentavaa. Tämä antaa perusteen odottaa vuodesta 2026 tasapainoista, vaikka talouden yleiskuva pysyy haastavana.
Yritysten puolella työ keskittyi pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiseen. Teknologia- ja palveluyrityksissä pohdittiin kasvun uutta suuntaa, rakennettiin uusia liiketoimintoja ja tarkennettiin toimintamalleja vastaamaan markkinoiden muutoksia. Samalla suurten investointien ja yritysjärjestelyjen yhteydessä haettiin ulkopuolista näkemystä varmistamaan päätösten perusteltavuus. Digitalisaatio jatkoi rooliaan keskeisenä kehityksen mahdollistajana: logistiikan ja monikanavaisuuden parantaminen sekä ERP-kilpailutukset kuvastivat tavoitetta parantaa sekä asiakaskokemusta että sisäistä tuottavuutta.
Myös julkishallinnossa toiminnan rakenteellinen kehittäminen nousi vahvasti esille. Kuopion kaupungin tietohallinnon strategiatyö toi esiin tarpeen yhdistää digitalisaatio, tiedolla johtaminen ja kustannusvaikuttavuus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tekoälyä tarkasteltiin ennen kaikkea työn tehostajana ja palvelujen kehittämisen tukena. Kuntien elinvoimatyö oli aktiivista: esimerkiksi Kemin risteilytoiminnan kehittäminen osoitti, että uutta kasvua haetaan rohkeasti myös perinteisten toimialojen ulkopuolelta.
Syksyn toimeksiantoja yhdisti tavoite luoda pysyviä parannuksia toiminnan rakenteisiin. Kustannustehokkuutta pyrittiin saavuttamaan pitkäjänteisesti, ei lyhyiden säästöohjelmien kautta. Lean-ajattelu ja muut systemaattiset menetelmät olivat keinoja tukea päätöksenteon laatua ja toimintaprosessien sujuvuutta. Myös tekoälyn rooli nähtiin rakentavasti: se vapauttaa asiantuntijoiden aikaa ja mahdollistaa keskittymisen tehtäviin, joissa ihmisen tuottama arvo korostuu.
2025 jälkimmäisen puoliskon havaintojen perusteella vuosi 2026 näyttää siltä, että organisaatiot jatkavat strategisen selkeyden ja toimintakyvyn vahvistamista. Konsulttiverkko lähtee uuteen vuoteen vahvasta asemasta – kumppanina, joka auttaa rakentamaan rakenteita ja ratkaisuja tilanteessa, jossa luotettavalle asiantuntijatuelle on selkeä tarve.