Usein strategiatyössä haetaan vain yksi suunta. Suunta on valittu määritetyistä vaihtoehdoista päätöksiä tukevien viitekehyksien ja skenaarioiden avulla. Lopputuloksena on jonkinlainen optimi annetuilla reunaehdoilla. Haasteena on kuitenkin se, että maailma muuttuu, käytetyt oletukset muuttuvat ja strategiatyössä määritetty päälinja voi myös muuttua. Joudutaan tuttuun tilanteeseen, eli strategian päivittämiseen.
Entä jos strategiatyö tehtäisiin siten, että se ottaisi jo lähtökohtaisesti huomioon erilaisen aikahorisontin, riskitason ja toimintaympäristön muutoksen. Näiden summana muodostuisi balansoitu näkemys eri skenaarioista ja suunnista, joita yhtiön tulee pitää avoinna. Samalla säilyttäen fokuksen oleellisessa. Yleisellä tasolla hyvä liiketoiminta on käytännössä riskien ja vaihtoehtojen avaruuden hallintaa. Yrityksellä, jolla on vaihtoehtoja, on aina positiivinen käänne mahdollinen.
Alla oleva kuva havainnollistaa asiaa. Fokus pidetään normaaliskenaarion päälinjassa mutta jätetään ovi auki sopivassa suhteessa korkeamman riskin kahdelle muulle skenaarioille ja näihin liittyville toimenpiteille. Kyse on eräänlaisesta hajauttamisesta.
Esimerkki hajauttamisesta on strategia toimialalla joka on disruption kourissa mutta muutosnopeutta ei tiedetä. Eli tulee varautua disruptioon, harkita ehkä toimialasiirtymää, mutta kuitenkin huolehtia vielä kannattavan perusliiketoiminnan elinvoimaisuudesta. Tällöin yrityksen strategian tulee käydä eräänlaista usean rintaman taistelua, kuitenkin varoen ettei kannibalisoi tervettä liiketoimintaa liian voimakkaasti.
Tulevaisuuden ja disruptoivien liiketoimintamallien vaikuttavuuden ennustaminen teknologiakehityksen myötä on entistä vaikeampaa, joten suositus on strategisessa pelata useamman kärjen taktiikalla – ei siis perinteisestä valita sitä yhtä kolmesta, vaan kolme kymmenestä.
